Liikunta on hyvin terveellistä ihmisille. Ihmisille tapahtuu kuitenkin myös paljon isoja ja pieniä onnettomuuksia, kun he harrastavat liikuntaa. Onnettomuuksista aiheutuu erilaisia vammoja. Erityisen paljon onnettomuuksia tapahtuu nopeissa palloilu- ja kamppailulajeissa.
Millaisia vammoja liikunta aiheuttaa?
Liikunta voi aiheuttaa monenlaisia vammoja. Jotkin vammat ovat äkillisiä eli ne syntyvät nopeasti. Jokin kehon osa voi esimerkiksi nyrjähtää eli mennä pois paikaltaan tai venähtää eli venyä liikaa. Jokin kehon osa voi myös revetä tai murtua.
Nämä asiat altistavat äkillisille vammoille:
- Ihminen ei hallitse kehoaan hyvin.
- Ihmisellä on huono kunto tai heikot lihakset.
- Ihminen liikkuu huonolla tekniikalla eli esimerkiksi juoksee huonossa asennossa.
- Ihminen ei lämmittele tarpeeksi.
- Ihminen on väsynyt.
Liikunta voi aiheuttaa myös rasitusvammoja. Ne eivät synny äkillisesti vaan ne kehittyvät hitaasti. Yleisimpiä rasitusvammoja ovat penikkatauti, polven rasituskivut, selkävaivat, rasitusmurtumat ja tenniskyynärpää.
Nämä asiat altistavat rasitusvammoille:
- Ihminen liikkuu liikaa tai aina samalla tavalla.
- Ihminen lisää liikunnan määrää liian nopeasti.
- Ihminen liikkuu huonolla tekniikalla eli esimerkiksi juoksee huonossa asennossa.
- Ihminen ei lepää tarpeeksi.
- Ihminen ei syö ja juo tarpeeksi.
- Ihminen käyttää vääränlaisia varusteita eli esimerkiksi juoksee huonoilla kengillä.
Liikunnasta voi tulla myös ylirasitus. Se syntyy, jos liikut liian paljon etkä lepää tarpeeksi. Älä liiku liian kovaa ja paljon. Sopiva määrä liikuntaa riippuu siitä, kuinka hyvä kunto sinulla on. Muista pitää lepopäiviä. Harrasta monenlaista liikuntaa eli älä liiku aina samalla tavalla.
Näin hoidat liikuntavammoja
Jos jollekulle tapahtuu onnettomuus, on tärkeää toimia nopeasti. Jos onnettomuus on vakava tai jonkun henki on vaarassa, soita hätänumeroon 112.
Jos vamma on lievä, älä soita hätänumeroon. Anna ensiapua sille, joka on loukkaantunut. Noudata näitä ohjeita:
- Painoa ei ole hyvä laskea sille kehon osalle, jossa vamma on. Jos esimerkiksi jalassa on vamma, ihmisen ei kannata yrittää kävellä. Jos vamma on kädessä, kättä ei kannata liikuttaa liikaa.
- Nosta vammautunut kehon osa ylös niin, että se on korkeammalla kuin sydän. Jos vamma on esimerkiksi jalassa, auta loukkaantunut makuuasentoon ja nosta jalka jonkin korokkeen päälle.
- Loukkaantuneen ei kannata ottaa tulehduskipulääkettä, jos hän pärjää ilman. Lääke voi hidastaa vamman paranemista. Jos kipu on kovaa ja loukkaantunut tarvitsee lääkettä, hän voi ottaa parasetamolia. Jos kipu on todella kovaa, loukkaantunut voi ottaa myös tulehduskipulääkettä eli esimerkiksi ibuprofeenia.
- Vamman päälle ei välttämättä kannata laittaa mitään kylmää. Moni laittaa kipeän kohdan päälle kylmäpussin, mutta siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
- Kun painat tai sidot vammaa, turvotus ja verenvuoto vähenevät. Painamista ja sitomista kutsutaan kompressioksi. Voit tehdä kompression esimerkiksi joustavalla siteellä. Jos sidettä ei ole, voit painaa vammaa esimerkiksi käsillä tai pehmeällä kankaalla. Kangas voi olla esimerkiksi t-paita, pyyhe tai kaulaliina.
- Auta loukkaantunutta ottamaan yhteyttä lääkäriin.
Mitä kannattaa tehdä sen jälkeen, kun olet saanut liikuntavamman
Kun olet saanut lievän liikuntavamman, sinun ei kannata jäädä liian pitkäksi aikaa makaamaan. Voit alkaa taas liikkua, kun liikunta ei aiheuta enää kovaa kipua. Tarkkaile kehoasi ja vähennä liikuntaa, jos kipu pahenee. Sopiva liikunta auttaa kehoa paranemaan.
Pysy positiivisena. Vamma voi olla ikävä, mutta pääset kyllä taas harrastamaan liikuntaa entisellä tavalla, kun vamma on parantunut.
Kysy lääkäriltä tai fysioterapeutilta neuvoja siihen, miten voit alkaa harrastaa taas liikuntaa ja miten voit kuntouttaa vammaasi. Noudata aina ammattilaisten suosituksia ja ohjeita.
Näin ehkäiset liikuntavammoja
Voit ehkäistä liikuntavammoja, kun noudatat näitä ohjeita:
- Liiku usein ja monella eri tavalla.
- Syö monipuolista ruokaa tarpeeksi paljon.
- Nuku ja lepää tarpeeksi.
- Noudata aina liikuntapaikkojen sääntöjä.
- Kun pelaat joukkuepelejä, älä töni muita tai pelaa liian kovaa. Anna toisille tilaa. Kun kaikki toimivat turvallisesti, kukaan ei loukkaannu.
- Liiku turvallisessa paikassa.
- Käytä oikeanlaisia varusteita eli esimerkiksi erilaisia suojia tai kypärää ja sopivia kenkiä.
- Älä käytä dopingaineita tai päihteitä.
- Älä harrasta liikuntaa, jos olet juonut alkoholia ja sinulla on krapula.