Liikunta tukee hyvää mielenterveyttä mm. seuraavin tavoin:
- virkistää aivotoimintaa ja ajattelua
- kohottaa mielialaa ja vireyttä, helpottaa oppimista
- estää tai lieventää alakuloisuutta ja ahdistusta
- vähentää stressiä ja jännittyneisyyttä
- helpottaa unentuloa ja parantaa unen laatua
- tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista
- vahvistaa itsetuntoa ja itsetuntemusta
- lisää hallinnantunnetta omasta kehosta ja voinnista
Liikkumisen tuottama, mieltäkin ravitseva hyvä olo perustuu fysiologiaan. Liikkuessa aivot tuottavat niin sanottuja hyvän olon hormoneja, jotka estävät muun muassa kipuärsykkeiden kulkua ja lisäävät hyvänolon tunnetta. Itselle mieluisa liikunta parantaa mielialaa ja lisää voimia jaksaa arjessa. Mutta vaikka liikunta ei olisikaan aina mieluista, on sillä merkittävä vaikutus mielenhyvinvointiin mm. parempien yöunien kautta. Jos nuori ei liiku mielellään, voi nuoren kanssa tarkastella liikunnan vaikutusta omaan oloon. Tällöin motivaatio liikkumiseen voi löytyä helpommin.
Liikunnan harrastamisessa on tärkeää muistaa myös kohtuus. Ulkonäkö- ja suorittamiskeskeisessä elinpiirissä liikunta voi saada liian suuren merkityksen nuoren elämässä ja sen tekemisestä häviää mielenterveyden kannalta tärkeä ilo. Liikunnasta voi tulla myös riippuvaiseksi ja vaikutukset mielenterveydelle ovat tällöin vahingollisia. Oireina voi olla mm. levottomuutta, keskittymisvaikeuksia, ahdistusta, jännittyneisyyttä ja syyllisyyden tunteita.