Ergonomia on työn ja työympäristön muokkaamista niin, että työnteosta tulee helpompaa ja vähemmän kuormittavaa. Ergonomiaan liittyvät oikeat työskentelyasennot ja -tavat esimerkiksi turvallisen nostotekniikan osaaminen. Kivut ja vaivat voivat olla merkki siitä, että ergonomia on pielessä.
Ergonomiaan liittyvät oikeat työskentelyasennot ja -tavat, esimerkiksi turvallisen nostotekniikan osaaminen. Ergonomiaa hyödyntäen työympäristö voidaan suunnitella siten, että keho ei kuormitu liikaa. Esimerkiksi työtasosta voidaan tehdä työntekijälle sopiva joko tuolia tai pöydän korkeutta säätämällä. Lisäksi ergonomiaa ovat työtä helpottavat ratkaisut, kuten nokkakärryt, joilla taakan kuljettaminen on huomattavasti kevyempää kuin kantaen.
Kivut ja vaivat työpäivän jälkeen voivat olla merkki siitä, että ergonomia on pielessä. Ergonomiasta huolehtiminen auttaa voimaan paremmin sekä työssä että vapaalla ja voi näkyä myös kukkarossasi. Esimerkiksi selkäkivut voivat johtaa pitkään sairauspoissaoloon ja tulojen vähenemiseen.
Fyysisesti kuormittava työ
Hyvässä työasennossa kehoon kohdistuu mahdollisimman vähän kuormitusta, eikä mikään kehonosa rasitu liikaa.
- Nosta oikein kyykyn kautta jalkoja käyttäen ja selkä suorana.
- Seisomatyössä käytä kunnollisia työkenkiä, seiso paino tasaisesti molemmilla jaloilla ja säilytä hyvä ryhti syviä vatsalihaksia käyttäen.
- Käsien kannattelua vaativissa työtehtävissä tauota työtä ja rentouta hartioita säännöllisesti välttääksesi niskajumeja.
- Toistotyössä, kuten kaupan kassalla työskentelyssä, huolehdi työasennoista ja puutu ilmeneviin oireisiin varhain.
Työkyky ja fyysinen kunto
Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan töissä ja vapaa-ajalla. Fyysisen työn vaatimusten ja oman kunnon kohdatessa palautuu myös paremmin työstä. Työn kuormittavuutta voidaan arvioida esimerkiksi MET-arvoja (metabolic equivalent = lepoaineenvaihdunnan kerrannainen) hyödyntämällä. Fyysisen kunnon kehittämisen ohella on tärkeää muistaa riittävä lepo sekä energian ja veden saanti.
Opiskeluergonomia ja istumatyö
Opiskelija istuu jopa 9–10 tuntia päivässä, mikä on todellinen riski tuki- ja liikuntaelimistön oireille ja mm. sydän- ja aineenvaihduntasairauksien kehittymiselle. Muista asennon vaihtelut, tauotukset sekä opiskelu välillä myös seisten. Istumista tulee tauottaa 20–30 minuutin välein. Näyttöpäätetyö lisää tarvetta myös rentouttaa silmiä. Lisäksi erilaiset tehtävälistat, priorisointi ja kalenterin käyttäminen auttaa vähentämään opiskelun kuormitusta. Jos työ- tai opiskelupäiviin ei sisälly liikettä, muista liikkua monipuolisesti vapaa-ajalla. Ergonomiaratkaisut voivat vähentää kuormitusta, mutta hyvän työskentelyasennon perustana ovat kuitenkin lihakset.