Unen tarve
Uni on välttämätöntä keholle ja mielelle. Unen aikana aivot latautuvat, elimistö palautuu rasituksesta, vastustuskyky vahvistuu ja hermoston toiminta tasapainottuu. Riittävä uni on edellytys uuden oppimiselle ja muistamiselle. Uni auttaa myös säätelemään tunteita ja tasapainottamaan mielialaa, mikä tukee jaksamista myös sosiaalisissa tilanteissa. Etenkin nuoruudessa unen tarve korostuu, sillä se on kasvun ja kehityksen edellytys. Opiskelijan unentarve on noin 8 tuntia vuorokaudessa. Unentarve on kuitenkin yksilöllistä ja se vaihtelee eri elämänvaiheissa. Kiireinen arki kuormittaa elimistöä ja lisää unentarvetta.
Opettele tunnistamaan oma unentarpeesi. Yhdelle riittää kuuden tunnin yöunet, toiselle puolestaan yhdeksän. Kun olet nukkunut riittävästi, herääminen ei tunnu ylitsepääsemättömältä eikä väsymys paina pitkin päivää. Jatkuva uupumus ei ole normaalitila vaan merkki, ettet ole saanut levättyä tarpeeksi.
Riittävä uni on urheilun kannalta välttämätöntä. Unen ja levon aikana keho palautuu rasituksesta. Unen tehtävänä on säädellä aivojen energiatasapainoa, vireystilaa, suorituskykyä ja oppimista. Sen aikana keho palautuu lihasväsymyksestä, kudosvauriot korjautuvat ja energiavarastot täyttyvät. Unen aikana erittyy myös kasvuhormonia. Valvominen ja univaje heikentävät havainnointia ja koordinaatiota vaativia suorituksia. Lisäksi väsyneenä liikkuminen voi altistaa ylikuormitukselle, tapaturmille ja vammoille.
Vuorokausirytmi
Yksi hyvän unen mittareista on sen säännöllisyys. Hyvästä vuorokausirytmistä kertoo se, että aamulla herää vaivattomasti ja illalla nukahtaa helposti.
Vuorokausirytmiä tahdistavat erityisesti valo-pimeärytmi ja melatoniinihormoni, jota erittyy pimeän aikaan. Viikonloppuisin ja loma-aikaan vuorokausirytmi saattaa siirtyä. Viikonloppuisin unirytmiä ei kuitenkaan kannata kääntää aivan päälaelleen, koska valvominen kostautuu tuskallisena arkeen paluuna maanantai-aamuna.
Vuorokausirytmiin vaikuttaa myös aivoissa oleva tahdistaja. Se määrittelee, olemmeko aamu- vai iltavirkkuja. Aamuvirkulle ei tee tiukkaa herätä kukonlaulun aikaan, iltavirkku taas mielellään kukkuu yön tunneille asti. Jos olet iltavirkku, kiinnitä erityisesti huomiota riittävään unensaantiin! Iltavirkun yöunet voivat jäädä liian vähäisiksi, jos nukahtaminen venyy ja koulu- tai työpäivä starttaa aikaisin aamulla.
”Paljon treenaavan kroppa joutuu koville. Puolen tunnin päiväunet on hyvä keino ladata akkuja, mutta pidemmät torkut voi vaikeuttaa nukahtamista illalla.”
Unen vaiheet
Uni koostuu neljästä vaiheesta, jotka vuorottelevat noin 90 minuutin sykleissä. Unisyklit toistuvat yön aikana useita kertoja. Huolehdi, että yöunesi ovat tarpeeksi pitkät, jotta jokainen vaihe ehtii toistua tarpeeksi usein.
Unen vaiheet ovat erilaisia, ja niillä jokaisella on oma tehtävänsä. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa, eli torkeunen ja kevyen unen vaiheessa, uni on pinnallista ja kevyttä. Kevyen unen aikana toimintakyky palautuu.
Syvässä unessa aivojen energiavarastot täyttyvät. Syvässä unessa erittyy kasvuhormonia, joka edesauttaa kasvua ja kehittymistä. Syvä uni liittyy myös oppimiseen, unen aikana opitut asiat siirtyvät muistiin.
Viimeisessä REM-unen vaiheessa aivot työstävät erilaisten taitojen muistiin painamista. REM-uni on tärkeää myös mielenterveyden kannalta. REM-unen aikana nähdään muun muassa unia ja päivän kokemukset painautuvat tunnemuistiin.