Alkoholijuomat ovat etanolia sisältäviä juomia, joissa etanoli toimii keskushermostoa lamaavana päihteenä. Alkoholi aiheuttaa sekä psyykkistä että fyysistä riippuvuutta.
Suomessa alkoholi on eniten käytetty päihde, sillä suurin osa Suomen täysikäisestä väestöstä käyttää alkoholia ainakin jossain määrin. Kuitenkin maailmanlaajuisesti tarkasteltuna, suurin osa aikuisista ei käytä alkoholia – noin 62 % ei ole juonut sitä viimeisen vuoden aikana.
Alkoholi kuuluu suomalaisessa kulttuurissa usein sosiaalisiin tilanteisiin, kuten juhlaan tai rentoutumiseen. Nuorten alkoholin käyttöön vaikuttavat monet tekijät, kuten uteliaisuus, ryhmäpaine ja lähipiiristä opitut asenteet. Jokaisella nuorella on kuitenkin oikeus ja mahdollisuus muodostaa oma mielipide alkoholista – haluaako sitä käyttää vai ei.
Alkoholi aiheuttaa monia haittoja ja terveysriskejä
Alkoholituotteiden myynti, muu luovutus ja välittäminen on alle 18-vuotiaalle Suomessa kielletty. Merkittävin syy ikärajaan on alkoholin haitalliset vaikutukset lasten ja nuorten kehitysvaiheessa olevaan elimistöön ja terveyteen.
Nuoren elimistö ja erityisesti aivot ovat vielä kehitysvaiheessa, mikä tekee heistä erityisen alttiita alkoholin haittavaikutuksille. Varhain aloitettu alkoholinkäyttö voi aiheuttaa pitkäkestoisia tai jopa pysyviä vaurioita aivoissa. Toistuvasta ja säännöllisestä alkoholinkäytöstä tiedetään olevan haittaa useille kognitiivisille toiminnoille, kuten oppimiselle, muistille ja keskittymiskyvylle. Runsaasti käytettynä alkoholi voi vaikuttaa mielen hyvinvointiin lisäämällä muun muassa masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta tai pahentamalla jo olemassa olevia mielenterveyden häiriöitä. Myös unihäiriöt ovat yleinen alkoholinkäyttöön liittyvä terveyshaitta, jotka yleistyvät jo kohtuullisen käytön yhteydessä.
Pienikin määrä alkoholia veressä heikentää koordinaatiota ja päätöksentekokykyä, mikä lisää tapaturmien riskiä ja onnettomuuden todennäköisyyttä. Erityisesti nuorilla kuljettajilla riski on suuri, koska alkoholi vaikuttaa taitoihin, jotka eivät ole automatisoituneet ajokokemuksen myötä.
Alkoholimyrkytys ja riippuvuus riskinä
Alkoholinkäyttöön liittyvät riskit kohoavat annosmäärien ja juomistiheyden lisääntyessä. Toisaalta jo yhdenkin kerran nopea ja runsas alkoholin nauttiminen voi olla kohtalokas aiheuttaen alkoholimyrkytyksen. Veren alkoholipitoisuuden kohoaminen yli kolmen promillen aiheuttaa jo myrkytyskuoleman uhan suurelle osalle ihmisiä. Erityisesti riskiryhmässä ovat nuoret, jotka kokeilevat alkoholia ensimmäisiä kertoja. Jos kaverisi sammuu, älä jätä häntä heitteille, vaan huolehdi, että paikalle hälytetään apua.
Nuorille kehittyy aikuisia helpommin myös riippuvuus alkoholiin. Useista tutkimuksista tiedetään, että mitä nuorempana alkoholinkäytön aloittaa, sitä suurempi todennäköisyys on aikuisiässä ilmeneville alkoholiongelmille. Riippuvuuden oireita ovat pakonomainen halu juoda alkoholia ja kykenemättömyys kieltäytyä alkoholista.
Jos huomaat, että alkoholin käyttö alkaa vaikuttaa arkeesi esimerkiksi niin, että tarvitset alkoholia olon tasapainottamiseen tai et pysty vähentämään juomistasi omin voimin, kyse voi olla ongelmallisesta käytöstä. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää pysähtyä ja arvioida omaa suhdetta alkoholiin. Voit käyttää siihen apuna esimerkiksi Nuortenlinkin testejä.
Alkoholin käytön hallinta voi joskus vaatia ulkopuolista tukea. Apua on saatavilla, eikä avun hakemista tarvitse hävetä. Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi koulun terveydenhoitajaan, oman kuntasi päihdehuollon palveluihin tai muihin terveydenhuollon ammattilaisiin. Mitä aikaisemmin haet apua, sitä helpompi on puuttua tilanteeseen ja löytää keinoja muutokseen.
Alkoholi ja liikunta
Alkoholi ja liikunta eivät sovi yhteen. Pienikin määrä alkoholia heikentää kehon suorituskykyä ja vaikuttaa haitallisesti muun muassa koordinaatioon, tasapainoon ja reaktiokykyyn. Tämä lisää loukkaantumisriskiä ja tekee harjoittelusta tehottomampaa.
Alkoholi laskee verensokeria, mikä vähentää elimistön käytettävissä olevaa energiaa erityisesti kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Lisäksi alkoholi lisää nestehukkaa ja altistaa infektioille. Se ei paranna lihasten toimintaa tai palautumista – päinvastoin, se hidastaa niitä.
Liikuntaa ei suositella myöskään alkoholin käytön jälkeisenä päivänä. Krapulassa sydämen syke ja verenpaine ovat koholla, ja elimistö voi reagoida rasitukseen poikkeuksellisesti, jopa rytmihäiriöin. Harjoittelu krapulassa ei kehitä kuntoa, vaan voi olla elimistölle haitallista. Alkoholin käytön jälkeen on hyvä pitää vähintään yksi lepopäivä ennen seuraavaa treeniä.
Alkoholia nauttineena
- suoritus- ja reagointikyky laskevat
- hienomotoriikka heikkenee
- loukkaantumisriski kasvaa
- nestehukan riski kasvaa
- vastustuskyky voi heikentyä.
Nämä asiat voivat vaikuttaa niin yksittäiseen liikuntasuoritukseen kuin urheilijan kokonaisvaltaiseen terveydentilaan.
Tutkittua tietoa urheiluseuratoimintaan osallistuvien nuorten alkoholin käytöstä
WHO-Koululaistutkimuksen (2022) aineistosta tehdyn pro gradu -tutkimuksen mukaan alkoholin käyttö on harvinaisempaa niiden 15-vuotiaiden keskuudessa, jotka osallistuvat aktiivisesti ja säännöllisesti urheiluseuratoimintaan kuin heidän, jotka eivät ole koskaan osallistuneet seuratoimintaan. Lisäksi aktiivinen urheiluseuratoimintaan osallistuminen oli yhteydessä vähäisempään humalajuomiseen. Tutkimuksen tulosten perusteella alkoholi on kuitenkin nuorten yleisimmin käyttämä päihde.
Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -seurantatutkimuksessa havaittiin, että seuratoiminnassa mukana olevien nuorten alkoholin käyttö yleistyy aikuistumisen myötä. 15-vuotiaana harvempi seuranuori käytti alkoholia kuin ei-seuranuori. 19- ja 23-vuotiaana seuratoimintaan osallistuvat käyttivät kuitenkin alkoholia yleisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät harrastaneet liikuntaa urheiluseurassa.
Kuva 1. 15-vuotiaiden seuranuorten ja ei-seuranuorten alkoholin käyttö WHO-Koululaistutkimuksen (2022) mukaan. Lähde: Hautasuo 2023.