Liikunta tukee jaksamista kaikilla aloilla
Työelämä kuormittaa kehoa ja mieltä eri tavoin, mutta liikunnasta hyötyvät kaikki. Fyysinen aktiivisuus parantaa työkykyä, lisää jaksamista ja tukee palautumista – alasta riippumatta.
- Tekniikan ja liikenteen aloilla tarvitaan vahvaa fyysistä kuntoa esimerkiksi raskaiden taakkojen nostamisessa
- Kauneudenhoito- ja ravintola-aloilla hyvä keskivartalon tuki auttaa ylläpitämään ryhdikästä seisoma-asentoa
- Istumatyössä keho rasittuu pitkästä paikallaanolosta ja staattisista asennoista
Fyysinen hyvinvointi tukee työkykyä
Monipuolinen liikunta tukee hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja näkyy suoraan sekä työkyvyssä että jaksamisessa. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus vahvistaa kehoa ja parantaa toimintakykyä, mikä auttaa selviytymään työn fyysisistä ja kuormittavista vaatimuksista. Samalla liikunta vähentää sairastavuutta ja voi pienentää sairauspoissaolojen määrää, mikä lisää työhyvinvointia sekä työntekijän että työyhteisön näkökulmasta.
Liikkuminen edistää psyykkistä hyvinvointia
Liikkuminen vaikuttaa myönteisesti myös psyykkiseen hyvinvointiin. Se auttaa hallitsemaan stressiä, edistää palautumista ja parantaa unen laatua, mikä puolestaan lisää keskittymiskykyä ja työssä jaksamista. Liikkuminen vahvistaa itsetuntoa ja tukee elämänhallintaa, mikä voi parantaa työmotivaatioita ja kykyä kohdata arjen haasteita.
Sosiaaliset taidot vahvistuvat liikkumalla
Lisäksi liikunnalla on merkittävä sosiaalinen ulottuvuus. Se tarjoaa mahdollisuuksia oppia toimimaan yhdessä, kehittää vuorovaikutustaitoja ja ymmärtää yhteisiä pelisääntöjä. Nämä taidot ovat tärkeitä niin opiskeluympäristöissä kuin työelämässä, jossa yhteistyö ja toisten kunnioittaminen ovat keskeisiä voimavaroja.
Tauota opiskelua ja työtäsi: istahda välillä, nosta jalat ylös, oikaise ryhti, jumppaile ja venyttele päivän aikana.
Fyysisesti raskas työ
Fyysisesti raskaassa työssä hyvä kunto on tärkeä jaksamisen ja palautumisen kannalta. Raskas työ ei kuitenkaan yleensä kohota kuntoa, vaan voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelin vaivoja, kuten selkäkipua. Tämän takia työn rinnalle tarvitaan monipuolista liikuntaa, joka auttaa jaksamaan ja palautumaan paremmin. Mitä kattavammin liikuntaa harrastaa, sitä vähemmän työstä aiheutuvia terveyshaittoja kehittyy ja työtapaturmia sattuu.
Seisomatyö
Seisomatyössä keskivartalolihasten merkitys korostuu, sillä se auttaa ylläpitämään hyvää ryhtiä ja seisoma-asentoa. Vääränlaiset seisoma-asennot, kuten ”pissahätäasento”, voivat aiheuttaa lihasepätasapainoa ja nivelpintojen kulumista. Seisomatyö rasittaa erityistesti selkää ja jalkoja ja lisäksi monissa ammateissa käsien kannattelu kuormittaa niska- ja hartiaseutua. Hyvät työkengät, työpisteen huolellinen suunnittelu sekä mahdollisuus vaihdella asentoa esimerkiksi istuen tai kävellen, vähentävät kuormitusta. Myös taukoliikunta sekä istumisen mahdollistaminen tauoilla helpottavat rasitusta.
Istumatyö
Monen suomalaisen päivästä jopa 80 prosenttia kuluu istuen, seisten tai maaten. Istuma- ja näyttöpäätetyöskentely on työelämässä yleistä, ja se lisää päivittäistä paikallaan vietettyä aikaa. Pitkäkestoisella yhtäjaksoisella istumisella on todettu olevan itsenäisiä haitallisia yhteyksiä terveyteen, joten istumisen tauottaminen työpäivän aikana on tärkeää.
Alle 30 minuutin pituisista jaksoista kertyvän istumisen on puolestaan todettu olevan yhteydessä positiivisiin terveysvaikutuksiin, kuten suurempaan HDL-kolesteroliarvoon ja kapeampaan vyötärönympärykseen. Istumisen terveyshaittoja voi siis vähentää:
- Tauottamalla istumista säännöllisesti
- Vähentämällä istumisaikaa päivän aikana
- Parantamalla istuma-asentoa
Vapaa-ajalla tapahtuva liikunta on tärkeää passiivisen istumatyön vastapainona ja auttaa pitämään päivittäisen paikallaan vietetyn ajan kohtuullisena.
