Liikunnalla on tutkitusti useita terveyttä edistäviä positiivisia vaikutuksia. Se parantaa muun muassa yleistä terveydentilaa ja oppimista. Liikunnan avulla voidaan myös luoda yhteisöllisyyden kokemuksia sekä lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tutkimusmenetelmien kehittyessä myös paikallaanolon haitallisuudesta sekä jo kevyenkin liikuskelun lisäämisen aiheuttamista terveyshyödyistä on saatu tieteellistä näyttöä.
Tutkittua tietoa liikkeen ja hyvinvoinnin edistämisestä
Sivulle on koottu päivittyvä listaus tutkimusartikkeleista, joissa on tutkittu toisen asteen opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia. Sivulle on koottu myös erilaisia raportteja toisen asteen opiskelijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista.
Tutkimuskirjoitukset
Kouluterveyskysely 2025 – Parannusta terveydessä, puutteita arjen tavoissa
Kouluterveyskysely 2025 osoittaa nuorten terveyden ja päihteiden käytön kehityksen pääosin myönteiseksi, vaikka nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat viihtyvät koulussa lukiolaisia useammin. Terveelliset elämäntavat – riittävä liikunta, uni ja aamupala – toteutuvat kuitenkin vain harvalla, useammin pojilla kuin tytöillä.
LIITU 2024 – Lukiolaiset viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan, vaikka liike on hieman lisääntynyt
LIITU 2024 -tutkimuksessa noin kolmasosa lapsista ja nuorista liikkui suositusten mukaisesti. Lukiolaisista suosituksen täytti 19 %, mutta liikemittarilla mitattuna vain noin 5 %. Liikkuminen on yleisempää korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevilla, pojilla ja vähemmän ruutuaikaa viettävillä. Nuorten arkea hallitsee kuitenkin paikallaanolo, ja liikkuminen on pääosin kevyttä ja omaehtoista.
LIITU 2020 – Harva nuori liikkuu riittävästi
LIITU 2020 -aineiston mukaan lukiolaisista vain 14 % saavuttaa liikuntasuositukset kyselyssä ja 2,6 % mittarilla. Liikkuminen on pääosin omaehtoista, yleisimmin kävelyä, juoksua, pyöräilyä ja kuntosaliharjoittelua. Suositusten saavuttaminen vähenee iän myötä, ja vain noin kolmasosa kulkee opiskelumatkat aktiivisesti.
Toisen asteen opiskelijat näkevät liikunnan myönteisessä valossa
Alle 18-vuotiaiden fyysisen aktiivisuuden suosituksen (väh. 60 min päivässä, seitsemänä päivänä viikossa) täyttää enää yhdeksän prosenttia lukiolaisista ja kuusi prosenttia ammattiin opiskelevista opiskelijoista. Kolme neljästä toiseen asteen opiskelijasta (75 %) haluaisi kuitenkin liikkua nykyistä enemmän. Iso osa opiskelijoista myös kokee, että liikunta tukee opiskelua.
Tulokset selvisivät osana Liikkuva opiskelu -ohjelmaa tehdyn Opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimuksen tuloksia. Lue tutkimuskirjoituksesta myös muun muassa opiskelijoiden mielipiteitä liikkumisen esteistä sekä keinoista, joita he pitävät mielekkäimpinä opiskelupäivän aikaisen liikkeen lisäämisessä. Kirjoitus on julkaistu 25.2.2021.
Tunteiden ja kokemusten vaikutus liikkumistottumuksiin
Liikkumista rajoittavia tunteita ovat viha, pelko ja häpeä. Nämä tunteet voivat liittyä tiettyihin liikuntalajeihin ja -ympäristöihin sekä muihin ihmisiin. Liikkumista estävät kokemukset kohdistuvat puolestaan kouluympäristöön, harrastuksiin, varusmiespalveluun sekä onnettomuuksiin. Nämä tulokset selvisivät osana laajaa Style-hanketta, jota yliopistotutkija Birgitta Sandberg oli esittelemässä UKK-instituutin Terveysliikuntapäivillä lokakuussa 2022. Lue lisää tutkimuskirjoituksesta, joka on julkaistu 23.11.2022.
Miten vuorovaikutuksella voi motivoida liikkumaan?
Kestävän pohjan liikkumisen muutokselle luo omaehtoinen eli kiinnostukseen ja arvostukseen perustuva motivaatio. Psykologisia perustarpeita tukeva vuorovaikutus luo otolliset olosuhteet motivoitumiselle. Elintapaohjauksen ammattilaisen näkökulmasta motivoivan vuorovaikutuksen taitoja voi oppia omaksumalla motivoivan vuorovaikutuksen tekniikoita.
Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen puhui kestävän liikuntamotivaation tukemisesta vuorovaikutuksessa UKK-instituutin Terveysliikuntapäivillä 13.10.2022. Lue lisää tutkimuskirjoituksesta, joka on julkaistu 7.2.2023.
Liikuntaharjoittelu vähentää masennus- ja ahdistusoireita – kaksi tuoretta katsausartikkelia
Liikuntaharjoittelu vähentää masennus- ja ahdistusoireita. Pienikin viikoittainen harjoittelu on vaikuttavaa. Reipas ja rasittava liikkuminen on vaikuttavampaa kuin kevyt harjoittelu. Lue lisää referoidusta tutkimusuutisesta, joka on julkaistu 9.3.2023.
Raportit
Kouluterveyskyselyt
Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2025 (PDF)
Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023 (PDF)
Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021 (PDF)
Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019 (PDF)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja luotettavaa, maakunnallista ja paikallista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta.
Lasten ja nuorten liikunnan Tuloskortit
Tuloskortti 2026 julkaistaan syksyllä 2026
Tuloskortti 2022 – lasten ja nuorten liikunta Suomessa (PDF)
Lasten ja nuorten liikunnan tuloskortti on tutkimuspohjainen yhteenveto, jossa esitellään kattavasti lasten ja nuorten liikunnan ja liikkumisen eri osa-alueiden tilannetta varhaiskasvatusiästä opiskeluikään. Myös lasten ja nuorten liikunnan edistämisen tilannetta Suomessa, kunnissa ja kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatusyksiköissä tarkastellaan kattavasti.
TEA-raportit
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2024 (PDF)
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2022 (PDF)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEA-raportit kuvaavat lukioiden toimintaa ja rakenteita, joilla edistetään opiskelijoiden hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Raporttien tuloksia voidaan hyödyntää oppilaitosten kehittämistyössä, opetuksen tukena sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelussa.
Videot
Liike vaikuttaa -videosarja käsittelee tutkittua tietoa liikkeen vaikutuksista nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja jaksamiseen.
Videoiden asiantuntijat
- Tommi Vasankari, johtaja, lääketieteen tohtori, UKK-instituutti
- Minna Huotilainen, aivotutkija, Helsingin yliopisto
- Anu Kangasniemi, PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LIKES