Ravitsemus

Hyvä ravitsemus tukee jaksamista, keskittymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun ruokavalio on monipuolinen, riittävä ja säännöllinen, keho saa tarvitsemansa energian ja ravintoaineet arjen, opiskelun ja liikunnan tueksi. Pienilläkin arjen valinnoilla – kuten kasvisten lisäämisellä, vettä suosimalla ja aterioita rytmittämällä – voi vaikuttaa merkittävästi terveyteen ja vireyteen.

Keho tarvitsee ravintoa toimiakseen ja säilyttääkseen optimaalisen vireystilan. Ruoan laatu, määrä sekä ruokailurytmi ovat ruokavalion perusasiat. Huonosti syöminen aiheuttaa keskittymiskyvyn herpaantumista, mielialanvaihteluita ja altistaa liikunta- ja työtapaturmille.

Ravitsemussuositukset 

Ravitsemussuositukset antavat ohjeet terveyttä edistävän ruokavalion koostamiseen. Hyvä ruokavalio on monipuolinen ja sisältää eri ruokaryhmistä ruokia. Pohjana ovat kasvikset, hedelmät ja marjat, joita tulisi syödä vähintään 500 g päivässä. Päivittäin tulisi juoda 1–1.5 litraa nestettä, vähärasvaista maitoa/kasvijuomavalmistetta tai vettä. Energiaravintoaineet (hiilihydraatit, proteiinit, rasvat) antavat elimistölle energiaa eli polttoainetta. Suojaravintoaineet (vitamiinit, kivennäisaineet) sen sijaan suojaavat elimistöä ja osallistuvat muun muassa aineenvaihdunnan säätelyyn. Ohjeita terveelliseen ravitsemukseen löydät täältä: ohjeita terveelliseen ravitsemukseen.

Sopiva energiansaanti 

Sopiva energiansaanti tarkoittaa, että syö riittävästi kulutukseen nähden. Energiantarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat esim. sukupuoli, liikunnan määrä ja yleinen arkiaktiivisuus. Lautasmallin noudattaminen ja säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena. Päivän aikana tulisi syödä 5–6 ateriaa noin 3–4 tunnin välein, mutta runsas harjoittelu voi nostaa ateriatarvetta jopa kahdeksaan ateriaan päivässä ja lisätä erityisesti hiilihydraattien tarvetta. 

Painonhallinta on läpi elämän kestäviä hyviä elintapoja, ei ainaista laihduttamista tai ihmedieettejä. Arkiaktiivisuus ja liikunta auttavat painonhallinnassa. Ylipaino altistaa monille sairauksille ja terveyshaitoille, kuten tyypin 2 diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille ja masennukselle. Lisäksi se heikentää kehonhallintaa ja altistaa liikuntatapaturmille. Joskus painon ja syömisen liiallinen tarkkailu voi johtaa syömishäiriöön, johon tulisi aina hakea apua. Yleisimpiä syömishäiriöitä ovat anoreksia, bulimia ja ortoreksia. Painonhallinnasta löytyy lisää tietoa täältä: painonhallinta.

Arjen valinnat 

Kasvisruokavaliot ja kasvisten lisääminen ovat hyviä tapoja ehkäistä elintapasairauksia ja vähentää ympäristön kuormitusta. Monipuoliseen ruokavalioon mahtuu myös satunnaisesti herkkuja, kunhan panostaa perusasioihin: syö riittävästi kasviksia, vihanneksia ja marjoja, valitse täysjyväviljatuotteita, suosi vähärasvaisia proteiinin lähteitä (huom. kala sisältää hyviä rasvoja), lisää hyvien rasvojen saantia ja vähennä sokeria. Energiajuomien sisältämä sokeri ja happamuus vaurioittavat hampaita ja liiallinen kofeiinin saanti voi aiheuttaa esimerkiksi pahoinvointia ja riippuvuutta. Paras janojuoma onkin vesi.  Lisää hyödyllistä tietoa arkisista ravitsemukseen liittyvistä valinnoista sekä kasvisruokavalioista löydät näistä linkeistä: arjen valinnat ja kasvisruokavaliot.

Katso video: Onko ihan sama mitä suuhusi pistät?

Tutustu

TIEDÄ LISÄÄ

Syö hyvää – opas terveelliseen syömiseen selkokielellä​​​​​

Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024

Päivitetty: 17.2.2026

Jaa: