Nikotiini on myrkyllinen, kirkas ja mauton aine, joka stimuloi ja piristää. Nikotiinia saadaan tupakkakasvista, mutta sitä voidaan tuottaa myös synteettisesti.
Nikotiini on savukkeiden, nuuskan ja muiden tupakkatuotteiden tärkein riippuvuutta aiheuttava aine. Kun nikotiini kiinnittyy ihmisen nikotiinireseptoreihin, vapautuu monia mielihyvää tuottavia aineita, kuten dopamiinia ja endorfiinia. Nikotiinin toistuvan käytön seurauksena elimistö tottuu ja sopeutuu siihen nopeasti. Riskinä on nikotiinin aiheuttama voimakas riippuvuus.
Nikotiiniriippuvuus
Nikotiinin riippuvuutta aiheuttavat vaikutukset välittyvät aivojen niin sanotun mielihyväkeskuksen kautta. Nikotiiniriippuvuus voi kehittyä nopeasti, erityisesti nuorilla, joiden aivot ovat vielä kehitysvaiheessa. Riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista.
Fyysinen riippuvuus
Fyysinen riippuvuus syntyy, kun elimistö tottuu nikotiiniin ja alkaa vaatia sitä säännöllisesti. Nikotiiniriippuvuuden vieroitusoireita ovat muun muassa:
- ärtyisyys
- huonovointisuus
- kärsimättömyys
- keskittymisvaikeudet
- univaikeudet
- päänsärky
- makean himo ja ruokahalun lisääntyminen.
Nikotiinin vieroitusoireiden kesto on tavallisesti voimakkaimmillaan kahden tai kolmen päivän kuluttua lopettamisesta. Fyysiset vieroitusoireet katoavat yleensä 1-3 kuukauden aikana.
Psyykkinen riippuvuus
Psyykkinen riippuvuus liittyy nikotiinin käytön aiheuttamiin tunteisiin. Nikotiinituotteita, kuten savukkeita, sähkösavukkeita ja nuuskaa, käytetään monesti tunteiden säätelyn keinona, ja ne myös yhdistetään tiettyyn tunteeseen – iloon, suruun, turhautumiseen, tai vaikkapa jännitykseen. Käytettäessä nikotiinia esimerkiksi ahdistuneisuuden tai stressin purkamiseen, aivoihin syntyy muistijälki tilanteesta. Tällöin muistijälki ja tarve käyttää nikotiinia tietyissä tilanteissa vahvistuvat entisestään.
Sosiaalinen riippuvuus
Sosiaalisesta riippuvuudesta on kyse silloin, kun nikotiinin käyttö liittyy nimenomaan sosiaalisiin tilanteisiin. Harva nuori kokeilee nikotiinituotteita itsekseen, vaan usein varsinkin ensimmäisiin kokeiluihin liittyy nikotiinin käyttö nimenomaan kavereiden kanssa. Alun perin sosiaalisiin tilanteisiin liittynyt käyttö saattaa kuitenkin pikkuhiljaa siirtyä myös itsekseen vietettyihin hetkiin, jolloin myös henkinen ja fyysinen riippuvuus aineesta kasvaa.
Nikotiinin vaikutukset elimistöön
Tupakoinnin haitallinen vaikutus elimistöön ja suorituskykyyn tiedetään yleensä hyvin. Muiden nikotiinituotteiden, kuten nuuskan, nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden käytön haittoja ei sen sijaan välttämättä tunneta.
Nikotiini on keskushermostoa stimuloiva aine, joka rasittaa elimistöä monin tavoin ja heikentää sen normaalia toimintaa. Se supistaa verisuonia, nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta, mikä aiheuttaa elimistölle stressitilan ja altistaa rytmihäiriöille. Pitkäaikainen käyttö lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen. Tupakoitsijoilla tehtyjen tutkimusten mukaan nikotiini vaikuttaisi ylläpitävän kehossa jatkuvaa tulehdustilaa ja heikentävän vastustuskykyä ja hormonitoimintaa.
Nuorena nikotiinille altistuminen aiheuttaa myös pysyviä muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Muutokset saavat aikaan pitkäkestoista tarkkaavaisuuden vajetta sekä altistavat nikotiiniriippuvuudelle, ahdistus- ja masennusoireille ja muiden päihteiden käytölle.
Nikotiini ja liikunta
Nikotiini voi heikentää merkittävästi fyysistä suorituskykyä. Nikotiini supistaa verisuonia, mikä vähentää lihasten verenkiertoa. Tämä heikentää hapen ja ravintoaineiden saantia, jolloin lihakset väsyvät nopeammin ja palautuminen hidastuu. Elimistö joutuu stressitilaan jo ennen suorituksen alkamista, koska leposyke ja verenpaine nousevat. Nikotiinin vaikutukset haittaavat myös vammojen, haavojen sekä luunmurtumien paranemista.
Toisin kuin nuorten keskuudessa saatetaan luulla, tutkimusnäytön mukaan nikotiinilla ei ole aerobista suorituskykyä, anaerobista suorituskykyä tai lihasten voimantuottoa lisäävää vaikutusta. Jos olisi, nikotiini voitaisiin laskea doping-aineeksi, jolloin se oli kiellettyjen aineiden listalla.
Tutkittua tietoa urheilevien nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU 2024) -tutkimuksen mukaan 15-vuotiaat, jotka osallistuvat aktiivisesti ja säännöllisesti urheiluseuratoimintaan, käyttävät tupakka- ja nikotiinituotteita harvemmin kuin samanikäiset, jotka eivät ole mukana urheiluseuratoiminnassa. Vape oli yleisimmin käytetty nikotiinituote niin seuranuorten kuin muidenkin LIITU-tutkimukseen osallistuneiden nuorten keskuudessa. Suurin osa aktiivisista seuranuorista ei kuitenkaan ollut käyttänyt tupakka- tai nikotiinituotteita: 71 % ei ollut koskaan kokeillut vapea, 83 % ei ollut käyttänyt nikotiinipusseja, 84 % ei ollut tupakoinut ja 87 % ei ollut nuuskannut.
Myös WHO-Koululaistutkimukseen (2022) perustuvassa pro gradu -tutkimuksessa havaittiin, että urheiluseuratoimintaan aktiivisesti osallistuvat nuoret käyttävät sähkötupakkaa, nuuskaavat ja tupakoivat harvemmin kuin muut samanikäiset.
Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -seurantatutkimuksen mukaan harva 15-vuotias urheileva nuori käytti nuuskaa tai tupakkaa. 23-vuotiaana nuuskaaminen kuitenkin yleistyi, ja tuolloin seuranuoret nuuskasivat jopa yleisemmin kuin he, jotka eivät olleet mukana urheiluseuratoiminnassa. Nuoret, jotka eivät olleet koskaan osallistuneet seuratoimintaan tai olivat lopettaneet urheiluseuraharrastuksensa, tupakoivat yleisemmin kuin seuranuoret.
Kuva 1. 15-vuotiaiden nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö urheiluseuratoimintaan osallistumisen mukaan (LIITU 2024 -tuloksia).