Huumeiden käyttö on yleistynyt Suomessa, erityisesti kannabiksen osalta. Arviolta noin miljoona suomalaista on joskus kokeillut huumeita, ja noin 320 000 käyttää niitä vuosittain. Kadulta ostettujen huumeiden sisältöä ei voi varmuudella tietää, mikä tekee käytöstä erityisen vaarallista.
Huumeet ovat psykoaktiivisia aineita, jotka vaikuttavat keskushermostoon ja voivat muuttaa ihmisen mielentilaa, käyttäytymistä ja havaintokykyä. Ne voivat olla laittomia tai reseptilääkkeitä, joita käytetään väärin. Huumeita voidaan jaotella niiden vaikutusten mukaan keskushermostoa lamaaviin huumeisiin (kuten heroiini), keskushermostoa kiihdyttäviin aineisiin (kuten amfetamiini) tai aistiharhoja aiheuttaviin hallusinogeenisiin huumeisiin (kuten LSD). Kaikki huumeet ja huumeisiin liittyvä toiminta (hallussapito, myyminen, ostaminen) ovat Suomessa laittomia.
Huumeiden käyttö
Suomalaisten huumeidenkäyttö on lisääntynyt kuluneen 20 vuoden aikana. Eniten on yleistynyt kannabistuotteiden kokeilu ja käyttö. Viimeisimmän väestökyselyn (vuodelta 2022) mukaan 29 % 15–69-vuotiaista suomalaisista on kokeillut jotain huumetta ainakin kerran elämässään. Nuorten aikuisten joukossa kokeilut ovat vielä yleisempiä. Viimeksi kuluneen vuoden aikaisesta käytöstä raportoi 9 % ja viimeksi kuluneen kuukauden aikaisesta käytöstä 4 % vastaajista, mikä tarkoittaa noin 160 000 suomalaista.
Nuorten keskuudessa yleisimmin käytetty huumausaine on kannabis. Kouluterveyskyselyn mukaan kannabista kokeilleiden koululaisten osuus on pysynyt jokseenkin samanlaisena 2010-luvusta alkaen. Viimeisimmässä Kouluterveyskyselyssä (2025) niin peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisten kuin toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa laittomia huumeita kokeilleiden osuudet olivat vähentyneet muutamilla prosenttiyksiköillä.
Huumeiden haittavaikutuksista
Huumeiden käyttö voi aiheuttaa vakavia fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia, riippuvuutta sekä sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia. Käyttöön liittyy usein riskejä, kuten yliannostus, rikosoikeudelliset seuraamukset ja ihmissuhteiden ongelmat.
Pitkä- ja lyhytaikaisia vaikutuksia
Vaikutuksia voidaan jaotella myös aineiden lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutusten mukaan. Huumausaineet vaikuttavat ihmisen kehoon ja mieleen monin tavoin, riippuen aineesta, käytön määrästä ja yksilöllisistä tekijöistä. Ne voivat aiheuttaa hetkellistä euforiaa, rentoutumista tai virkeyttä, mutta samalla ne häiritsevät aivojen normaalia toimintaa ja voivat johtaa keskittymisvaikeuksiin, muistihäiriöihin ja tunne-elämän epävakauteen. Fyysiset vaikutukset voivat sisältää sydämen sykkeen ja verenpaineen muutoksia, pahoinvointia, unettomuutta tai hengityksen lamaantumista.
Pitkäaikaisesti käytettynä huumeiden käyttö voi altistaa monenlaisille ongelmille useilla elämän eri osa-alueilla. Pitkäaikainen käyttö lisää riskiä riippuvuuden kehittymiseen, mielenterveysongelmiin ja vakaviin terveyshaittoihin, kuten elinvaurioihin. Lisäksi huumausaineet voivat vaikuttaa käyttäjän sosiaalisiin suhteisiin, opiskeluun ja työkykyyn sekä altistaa rikosoikeudellisille seuraamuksille.
Huumeiden käytön haittojen ehkäisy
Ennaltaehkäisy on aina tehokkainta ja edullisinta päihdehaittoja vähentävää työtä. Ehkäisyssä korostuvat turvallinen kasvuympäristö, luottamukselliset ihmissuhteet ja mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen, kuten harrastuksiin ja yhteisölliseen toimintaan. Kouluilla, vanhemmilla ja nuorisotyöllä on keskeinen rooli varhaisessa puuttumisessa ja tukemisessa.
Kannabis
Kannabis on yleisnimitys, jota käytetään erilaisista hamppukasvista (cannabis sativa) saaduista valmisteista. Kannabistuotteita ovat marihuana, hasis ja hasisöljy. Marihuanalla viitataan kuivattuihin kukintoihin, hasiksella kannabiskasvin kuivattuun pihkaan ja pihkapuristeeseen.
Kannabista käytetään Suomessa pääosin polttamalla, toisinaan myös höyryttämällä. Syöminen ja juominen on harvinaisempaa. Kannabiksen päihdyttävä vaikutus syntyy kannabinoideista, eli THC:sta. joka sitoutuu kannabinoidireseptoreihin.
Vaikutus keskushermostossa on pääosin lamaava. Polttamalla tai höyryttämällä käytetyn kannabiksen vaikutus alkaa välittömästi ja kestää muutamia tunteja. Syötynä vaikutus alkaa hitaammin ja kestää kauemmin. Kannabiksen päihdyttävä aine THC varastoituu rasvaan ja voi siellä säilyä jopa viikkoja. Niinpä kannabiksen käyttö voi näkyä esimerkiksi huumetesteissä vielä pitkään käytön jälkeenkin.
Kannabiksen käyttö
Kannabiksen käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla ja yleistyy sukupolvittain. Suurin käyttäjäryhmä ovat 25-34-vuotiaat miehet. Vuonna 2022 25–34-vuotiaista miehistä yli puolet eli 53 prosenttia ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään, kun vastaava lukema naisilla oli 40 prosenttia.
Vaikka yleisesti suomalaisten asenteet kannabista kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi ja kannabiskokeilut lisääntyneet etenkin nuorilla aikuisilla, samansuuntaista kehitystä ei ole havaittavissa nuorilla yhtä selvästi. Vuonna 2025 noin kuusi prosenttia peruskoulun 8.—9.-luokkalaisista kertoi Kouluterveyskyselyn mukaan kokeilleensa kannabista vähintään kerran.
Kannabiksen vaikutuksia
Kannabiksen pääasiallinen vaikutus on keskushermoston toiminnan heikkeneminen, eli keskushermostolama. Usein kannabiksen käytöllä haetaan rentoutumista ja mielihyvän tunnetta. Jotkut käyttäjät kuitenkin ahdistuvat ja kokevat kannabiksen vaikutuksen epämiellyttävänä. Kannabis heikentää kykyä arvioida aikaa, paikkaa, nopeutta ja etäisyyksiä. Yhdessä koordinaation, reaktiokyvyn ja muistin heikkenemisen kanssa nämä vaikutukset lisäävät onnettomuusriskiä, erityisesti liikenteessä. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan kannabis on alkoholin jälkeen yleisin päihde, joka todetaan vakaviin liikenneonnettomuuksiin joutuneiden kuljettajien verinäytteissä.
Vaikka kannabis on vain lievästi myrkyllinen, yksittäinenkin käyttökerta voi lisätä sydäninfarktin riskiä erityisesti sydänsairauksista kärsivillä, koska se vaikuttaa verenkiertoon. Lisäksi poltettuna kannabis voi suurentaa riskiä myös kurkunpään syöpään, aivojen kasvaimiin sekä miehillä eturauhassyöpään ja naisilla kohdunkaulan syöpään.
Kannabiksen pitkäaikainen poltto
- heikentää keskittymiskykyä, vuorovaikutustaitoja ja oppimista
- altistaa passiivisuudelle, masennukselle, ahdistukselle ja muille mielenterveysongelmille
- voi alentaa seksuaalista toimintakykyä
- vahingoittaa hengityselimistöä samalla tavalla kuin tupakka.
Kannabikseen liittyy useita vääriä uskomuksia, kuten esimerkiksi se, että kannabis ei aiheuta riippuvuutta tai että se on vähemmän haitallinen päihde kuin esimerkiksi alkoholi. Kannabiksen käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä terveyshaittoja. Haitat liittyvät erityisesti runsaaseen käyttöön nuoruusiässä, jolloin
kannabis voi vaikuttaa haitallisesti aivojen kehitykseen, mielenterveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen.
Olisikin erityisen tärkeää, että nuorilla olisi oikeat tiedot kannabiksen käytön riskeistä ja että he olisivat myös nykyistä paremmin tietoisia erilaisista hoito- ja tukimahdollisuuksista.
Vaikka kannabis mielletään usein ”lievemmäksi” päihteeksi, sen vaikutukset eivät ole vaarattomia. Se heikentää muistia, koordinaatiota ja reaktiokykyä, lisää onnettomuusriskiä ja voi altistaa vakaville sairauksille.
Lääkkeet ja doping
Yhä useampi kuntoilija päätyy vauhdittamaan kehitystään dopingaineilla. Kuntodoping on yleisintä punttisalilla treenaavien nuorten miesten keskuudessa. Kuntourheilussa dopingaineilla muokataan ulkonäköä ja kasvatetaan voimaa. Tulosten kiihdyttäminen lääkkeillä tai dopingaineilla ei kuitenkaan kannata, sillä aineiden käytöllä on lukuisia terveyshaittoja.
Vaikka dopingin käyttäjien keskuudessa riskejä vähätellään, terveyshaitat ovat todellisia. Testosteronin käyttö johtaa miehillä oman testosteronituotannon loppumiseen, mikä aiheuttaa kivesten surkastumista, impotenssia, hedelmättömyyttä, kaljuuntumista ja rintojen kasvua. Naisilla ilmeneviä haittavaikutuksia ovat miesmäinen karvoittuminen, äänen madaltuminen, akne ja klitoriksen liikakasvu. Dopingaineet altistavat etenkin lihasjänteiden vammoille. Aineiden käyttöön liittyy usein myös psyykkisiä oireita, kuten masennus, aggressiivisuus, ahdistuneisuus ja mielialavaihtelut.
Vakavimmat haittavaikutukset ilmenevät vasta vuosien päästä käytön aloittamisesta. Anabolisten hormonien käytön seurauksena myös sydänlihas kasvaa, ja sydämeen voi muodostua sidekudosta, mikä altistaa rytmihäiriöille ja jopa äkkikuolemalle. Myös riski muille vakaville sairauksille ja kasvaimille kasvaa.
Kuntourheilussa lisäravinteiden käyttö on suosittua. Tunnettujen ja luotettavien valmistajien lisäravinteet ovat yleensä turvallisia ja monipuolisen ruokavalion rinnalla ne voivat olla myös hyödyllisiä, joskaan eivät välttämättömiä. Jos päätät tilata lisäravinteita netistä, ole tarkkana. Silloin, kun jonkin lisäravinteen vaikutukset kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, ne eivät varmasti pidä paikkaansa. Jotkin lisäravinteet sisältävät kilpaurheilussa kiellettyjä aineita, joten jos kilpailet dopingtestauksen alaisessa lajissa, olet itse vastuussa käyttämiesi lisäravinteiden sisällöstä.