Elämäntilanne voi vaikuttaa siihen minkälaista liikettä keho ja mieli kaipaavat. Kun mieli on väsynyt, kaipaa kehokin enemmän lempeyttä. Stressaantuneena lempeä liikunta, venyttely ja rauhalliset lenkit voivat tuntua oloa kohottavimmilta kuin rankka treeni, joka voi nostaa kierroksia entisestään. Nuorta kannattaa rohkaista oman kehon kuunteluun – tärkeintä on, että olo tuntuu hyvältä ja rentoutuneelta liikunnan jälkeen.
Liikunnan mielenterveyttä ylläpitävät ja vahvistavat ominaisuudet tukevat myös tilanteissa, joissa nuoren mieli järkkyy. Tutkimukset osoittavat, että aktiivisesti liikkuvat ilmoittavat vähemmän masennusoireita kuin vähän liikkuvat, ja vähän liikkuvat taas sairastuvat masennukseen useammin suhteessa aktiivisiin liikkujiin. Erityisen tehokkaita mielen hoivaajia ovat joukkuelajit, koska ne tuovat elämään sosiaalisia suhteita, jotka voivat itsessään parhaimmillaan torjua masennusta ja vahvistaa mielenterveyttä.
Tutkimukset osoittavat, että aktiivisesti liikkuvat ilmoittavat vähemmän masennusoireita kuin vähän liikkuvat, ja vähän liikkuvat taas sairastuvat masennukseen useammin suhteessa aktiivisiin liikkujiin.
Liikunta lisää sekä mielihyvähormoni dopamiinin, että useissa mielialalääkkeissä käytettyjen välittäjäaineiden serotoniinin ja noradrenaliinin määrää. Se myös vähentää kortisolin, eli stressihormonin määrää veressä. Liikunta voi myös tukea esim. masennusta sairastavan paranemista kääntämällä huomion pois negatiivisista ajatuksista. Masennuksen hoidossa liikunnan on joissain tapauksissa todettu olevan yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito. Liikunnan harrastaminen voi kuitenkin jäädä liian vähäiseksi, jos mielen järkkyessä nuoren voimavarat menevät arjesta selviytymiseen. Voi myös olla, että mahdollinen lääkitys väsyttää, tai mielenterveyshäiriöön liittyy oireina aloitekyvyttömyyttä, pelkoa tai ahdistusta. Tällöin on hyvä kannustaa nuorta pieniinkin liikuntasuorituksiin, ja unohtaa hetkeksi yleiset terveysliikuntasuositukset, joiden tavoittelu voi lannistaa entisestään. Jokainen hetki poissa sohvalta, sängystä tai tietokoneen äärestä on askel eteenpäin. Eikä aina tarvitse lähteä pois kotoa, vaan nuorta voi kannustaa myös liikunnallisiin taukoihin erilaisten sovellusten ja videoiden avulla.
Masennuksen hoidossa liikunnan on joissain tapauksissa todettu olevan yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito.
Liikkumisen tavoitteet on hyvä asettaa suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin, jotta liikkumisesta voi saada onnistumisen kokemuksia. Omaehtoinen liikkuminen edistää psyykkistä hyvinvointia ja liikunnan aiheuttama parempi kehonhallinta ja fyysinen kunto parantavat myös minäkuvaa ja itsetuntoa. Liikunta voi toimia myös selviytymiskeinona vastoinkäymisten edessä tarjoten muuta ajateltavaa ja mahdollisuuden purkaa ja käsitellä mielen päällä olevia tunteita. Parhaimmillaan liikunta voi antaa nuorelle tunteen voimaantumisesta, sekä oman elämän haltuunotosta ja hallinnasta.