Toisen asteen opiskelijat näkevät liikunnan varsin myönteisessä valossa ja kolme neljästä opiskelijasta haluaisi liikkua nykyistä enemmän
Tutkittua tietoa Suomesta
Toisen asteen opiskelijat kokevat liikunnan tukevan opiskeluaan ja iso osa heistä haluaisi liikkua enemmän. Lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat myös kokevat opiskelupäivän aikaiset liikettä lisäävät toimenpiteet mielekkäänä. Liikettä lisäävistä toimenpiteistä hyötyvät erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat opiskelijat. Monipuolinen kannustus ja ohjaus auttavat nuoria huolehtimaan fyysisestä kunnostaan, saamaan myönteisiä kokemuksia liikunnasta sekä löytämään omat motiivinsa liikunnan ja liikkeen lisäämiselle.
Tulokset pähkinänkuoressa
Lukio-opiskelijoista alle 18-vuotiaiden fyysisen aktiivisuuden suosituksen (väh. 60 min päivässä, seitsemänä päivänä viikossa) täytti yhdeksän prosenttia ja ammattiin opiskelevista kuusi prosenttia. Ammattiin opiskelevista vähän liikkuvia oli 36 prosenttia ja lukiolaisista 18 prosenttia. Kolme neljästä toiseen asteen opiskelijasta (75 %) raportoi haluavansa liikkua nykyistä enemmän. 71 prosenttia lukiolaisista ja 58 prosenttia ammattiin opiskelevista myös koki, että liikunta tukee opiskelua.
Mielekkäimpinä keinoina liikkeen lisäämiseksi opiskelupäivään toisen asteen opiskelijat listasivat liikkumista lisäävät olosuhteet ja välineet koulun tiloissa ja pihalla, mahdollisuuden käyttää koulun liikuntatiloja opiskelupäivän yhteydessä sekä vaihtoehtoiset tavat istua. Erityisesti ammattiin opiskelevat nuoret kokivat muita harvemmin, että liikunta tukisi heidän opiskeluaan tai että se olisi kunnossa pysymisen kannalta välttämätöntä.
Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät
Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia terveyteen ja oppimiseen. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus kuitenkin vähenee kouluvuosien aikana. Toisen asteen opiskelijoista lukiolaisten liikunta-aktiivisuus on korkeampaa kuin ammattiin opiskelevien. Toisaalta taas lukiolaisille tulee enemmän opiskelupäivän aikaista paikallaanoloa kuin ammattiin opiskeleville. Fyysisen aktiivisuuden vähäinen määrä on huolestuttavaa myöhemmän työkyvyn ylläpitämisen ja työssä jaksamisen kannalta.
Tämä poikkeusleikkaustutkimus on osa Opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimusta, joka on tehty osana Liikkuva opiskelu -ohjelmaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toisen asteen opiskelijoiden mielipiteitä liikunnasta ja keinoista, joilla heidän mielestään opiskelupäivään voidaan lisätä liikettä.
Lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien liikunta-aktiivisuutta, liikuntaan liittyviä mielipiteitä ja opiskelupäivään liikettä lisäävien toimenpiteiden mielekkyyttä mitattiin verkkokyselyllä. Opiskelijat täyttivät kyselyn joko opiskelupäivän aikana tai vapaa-ajallaan. Verkkokyselyyn vastasi 15–20-vuotiaita opiskelijoita neljästä lukiosta ja viidestä ammatillisesta oppilaitoksesta (n= 888).
Tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia
Tutkimuksen vahvuuksia
- Tutkimuksen otos oli laaja ja sisälsi tasaisesti sekä miehiä että naisia lukioista ja ammattioppilaitoksista.
- Tiedot itseraportoidusta liikunta-aktiivisuudesta alle 18-vuotiailla kerättiin lasten ja nuorten tutkimuksissa yleisesti käytetyllä kyselyllä.
- Yli 18-vuotiailla tiedot liikunta-aktiivisuudesta kerättiin aikuisväestöllä usein käytetyllä kyselyllä.
- Analyysivaiheessa hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä, kuten logistista regressioanalyysiä.
Tutkimuksen heikkouksia
- Tutkimukseen osallistuvia kouluja ei valittu satunnaisesti.
- Tutkimusjoukko oli pieni ammatillisen koulutuksen eri koulutusalojen välisten erojen vertailuun.
Tutkimusartikkelin tiedot
Siekkinen K, Kujala J, Kallio J, Hankonen H, Tammelin T. Toisen asteen opiskelijoiden mielipiteet liikunnasta ja sen lisäämisestä opiskelupäivään. Liikunta & Tiede 58 (1), 86–94.
Referoija
Annika Kulmala, terveystieteiden yo., Jyväskylän yliopisto