Liikuntaharjoittelu vähentää masennus- ja ahdistusoireita. Pienikin viikoittainen harjoittelu on vaikuttavaa. Reipas ja rasittava liikkuminen on vaikuttavampaa kuin kevyt harjoittelu.
Mielenterveyden haasteet kuten masennus ja ahdistus muodostavat merkittävän kansanterveysongelman, joka heikentää elämänlaatua, aiheuttaa liitännäissairauksia ja jopa kuolleisuutta. Masennuksen esiintyvyys on lisääntynyt koronapandemian myötä, ja arvion mukaan sen vallitsevuus on jo lähes 28 prosenttia.
Perinteisesti masennuksen ja ahdistuksen hoitoon on käytetty psykoterapiaa ja lääkitystä. Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät kuitenkaan ole sen piirissä. Kaikki eivät myöskään halua terapiaa tai lääkehoitoa tai heillä voi olla vasta-aiheita lääkitykselle. Liikuntaharjoittelun on todettu vähentävän masennus- ja ahdistusoireita, mutta tutkimusnäyttö on ollut vaihtelevaa ja keskittynyt usein vain tiettyihin osallistujajoukkoihin tai tiettyihin harjoittelumuotoihin.
Tuoreen meta-analyysin (Heissel ym. 2023) tavoitteena oli päivittää olemassa olevaa tutkimusnäyttöä liikuntaharjoittelun masennusoireita vähentävästä vaikutuksesta. Meta-analyysiin valikoitui 41 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta, joissa oli yhteensä 2264 täysi-ikäistä osallistujaa. Tutkittujen liikuntaharjoittelumuotojen tuli olla suunnitelmallista, tavoitteellista ja toistuvaa fyysisen kunnon kohottamiseen tähtäävää harjoittelua. Kehonhuollolliset harjoitteluohjelmat kuten jooga ja tai-chi rajattiin tarkastelun ulkopuolelle.
Systemaattisten katsausten havaintoja yhteen vetävän ”sateenvarjokatsauksen” (umbrella review) (Singh ym. 2023) tavoitteena oli päivittää olemassa oleva tieto liikuntaharjoittelun masennus-, ahdistus- ja muuta psyykkistä oireilua vähentävästä vaikutuksesta. Tähän metakatsaukseen valikoitui 97 systemaattista katsausta, joissa oli tutkittu liikuntainterventioiden vaikutusta masennuksen, ahdistuksen ja muiden psyykkisten oireiden vähentämisessä. Katsauksissa oli mukana yhteensä 1039 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa oli kaikkiaan reilut 128 000 täysi-ikäistä osallistujaa.
Liikuntaharjoittelu on yhtä vaikuttavaa kuin muut hoitokeinot
Liikuntaharjoittelu vähensi masennusoireita harjoittelumuodosta riippumatta. Meta-analyysin (Heissel ym. 2023) mukaan kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelua yhdistävä harjoittelu ei kuitenkaan ollut yhtä vaikuttavaa masennusoireiden vähentämisessä kuin jompikumpi yksinään.
Metakatsauksen (Singh ym. 2023) mukaan voimaharjoittelu oli vaikuttavinta masennusoireiden vähentämisessä, kun kehonhuollollinen harjoittelu puolestaan oli tehokkainta ahdistusoireiden vähentämiseen. Liikuntaharjoittelu vähensi masennus- ja ahdistusoireita mahdollisista muista sairauksista huolimatta.
Sekä kevyt, reipas että rasittava harjoittelu vähensi oireita, mutta reipas ja rasittava harjoittelu olivat vaikuttavampia kuin kevyt harjoittelu. Kevyt harjoittelu ei kenties ole riittävää käynnistämään oireiden vähenemisen taustalla olevia hermostollisia ja hormonaalisia muutoksia elimistössä. Toistaiseksi kuitenkin vain harvassa tutkimuksessa on käytetty kevyttä liikuntaharjoittelua masennus- tai ahdistusoireiden hoitoon, joten lisätutkimusta tarvitaan.
Liikuntaharjoittelu oli vaikuttavaa harjoitusohjelman kestosta riippumatta, mutta harjoittelun vaikutus oli suurin lyhyissä, alle 12 viikkoa kestäneissä, ohjelmissa ja lieveni ohjelman pituuden kasvaessa. Tämä voi selittyä esimerkiksi sillä, että pitkiin ohjelmiin on vaikea saada riittävää progressiota harjoitusvaikutusten aikaansaamiseksi sekä sillä, että pitemmissä ohjelmissa harjoittelun keskeyttäminen voi olla lyhyitä ohjelmia todennäköisempää.
Pienikin viikoittainen harjoittelumäärä oli vaikuttavaa ja helpommin toteutettavissa kuin suuremmat määrät. Suuret harjoitusmäärät voivat muodostua liian kuormittaviksi, joten enemmän ei välttämättä ole parempi, kun tarkastellaan masennus- ja ahdistusoireiden hoitoa. Liikkumisen suosituksen mukainen monipuolinen liikkuminen 150 minuuttia viikossa vähensi merkittävästi masennus- ja ahdistusoireita.
Meta-analyysin (Heissel ym. 2023) mukaan hoidettavien potilaiden määrä yhtä hoidosta hyötyvää potilasta kohti (number needed to treat, NTT) oli koko aineistossa 2 ja vain matalan harhan tutkimuksiin rajatussa tarkastelussa 2,8. Erityisesti lievät tai kohtalaiset masennusoireet lievittyivät harjoittelun vaikutuksesta. NTT-luku oli vain hieman matalampi kuin aiemmin julkaistuissa psykoterapian ja lääkehoidon vaikuttavuutta selvittäneissä meta-analyyseissä.
Myös metakatsauksen (Singh ym. 2023) mukaan liikuntaharjoittelun vaikuttavuus oli verrattavissa tai jopa suurempaa kuin lääkehoidon ja terapian vaikuttavuus. Liikuntaharjoittelu on muihin hoitomuotoihin verrattuna edullista ja tuo mukanaan myös lukuisia muita hyötyjä kuten aineenvaihdunnan, lihasten ja hermoston aktivoituminen ja kognitiivisten toimintojen parantuminen. Erityisesti ohjattua, ryhmämuotoista ja vähintään kohtuutehoista harjoittelua voidaan suositella masennusoireiden hoitoon.
Tutkimusten vahvuuksia ja heikkouksia
Meta-analyysiin sisältyneet tutkimukset valikoituivat kolmen ja metakatsaukseen sisältyneet tutkimukset kahden itsenäisesti tutkimuksia arvioineen tutkijan toimesta. Samat tutkijat arvioivat itsenäisesti myös tutkimuksiin mahdollisesti sisältynyttä harhaa. Tarkasteluihin hyväksyttiin vain satunnaisia kontrolloituja harjoittelututkimuksia, joissa vertailuryhmä kuului ns. tavallisen hoidon piiriin.
Meta-analyysiin valikoituneissa tutkimuksissa masennusoireita mitattiin ennen ja jälkeen harjoittelun päteviksi todetuilla oiremittareilla. Analyysin heikkoutena oli, että kehonhuollolliset harjoitteluohjelmat kuten jooga ja tai-chi rajattiin tarkastelun ulkopuolelle.
Metakatsauksessa nämä olivat mukana, mutta se painottui vahvasti lieviä tai kohtalaisia masennusoireita tutkineisiin katsauksiin, ahdistusoireista ja muista psyykkisistä oireista tutkittua tietoa oli vähemmän. Katsauksen heikkoutena oli myös yksittäisten katsausten heikko laatu.
Meta-analyysissa tehtiin useita osatarkasteluja aineiston epäyhtenäisyyden vähentämiseksi. Mukaan valittujen tutkimusten heikkoutena oli kuitenkin harjoittelututkimusten verrattain pienet osallistujamäärät ja lyhyet seuranta-ajat. Suuri osa mukana olleista tutkimuksista oli tehty hyvätuloisissa maissa, mikä myös rajoittaa tulosten yleistettävyyttä.
Referointi: vanhempi tutkija Pauliina Husu, UKK-instituutti
Katsaustutkimukset:
Heissel et al. Exercise as medicine for depressive symptoms? A systematic review and meta-regression. Br J Sports Med 2023;0:1-10. doi: 10.1136/bjsports-2022-106282
Singh et al. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. Br J Sports Med 2023;0:1–10. doi: 10.1136/bjsports-2022-106195