Liikunnalla on tutkitusti useita terveyttä edistäviä positiivisia vaikutuksia. Se parantaa muun muassa yleistä terveydentilaa ja oppimista. Liikunnan avulla voidaan myös luoda yhteisöllisyyden kokemuksia sekä lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tutkimusmenetelmien kehittyessä myös paikallaanolon haitallisuudesta sekä jo kevyenkin liikuskelun lisäämisen aiheuttamista terveyshyödyistä on saatu tieteellistä näyttöä.
Tutkittua tietoa liikkeen ja hyvinvoinnin edistämisestä
Sivulle on koottu päivittyvä listaus tutkimusartikkeleista, joissa on tutkittu toisen asteen opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia. Osassa tutkimuksista liikettä ja hyvinvointia on voitu edistää tutkitusti tehokkailla toimenpiteillä ja menetelmillä.
Tutustu kirjoituksiin ja poimi tutkitusti tehokkaita vinkkejä omaan työhösi edistämään oppilaitoksesi aktiivista toimintakulttuuria ja hyvinvointia.
Sivulle on koottu myös erilaisia raportteja toisen asteen opiskelijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Raporttien tuloksia voit hyödyntää oman terveyden edistämistyösi tai opetuksesi tukena.
Tutkimuskirjoitukset
LIITU 2020 — Harva nuori liikkuu riittävästi
Toisen asteen opiskelijoiden LIITU-tutkimusaineisto kerättiin syys–joulukuussa 2020 sähköisillä kyselyillä ja liikemittareilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5333 nuorta, joista 4958 opiskeli lukiossa ja 375 ammatillisessa oppilaitoksessa. Koska ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten osallistujamäärä jäi pieneksi, päädyttiin tulosluvuissa esittelemään lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien nuorten tulokset erikseen omissa osajoukoissaan.
Tutkimustulosten perusteella harva nuori liikkuu suositusten kannalta riittävästi. Kyselytutkimuksen perusteella vähintään tunnin päivässä viikon jokaisena päivänä (Lasten ja nuorten liikkumissuositus) liikkuu 14 % ja liikemittaritulosten mukaan vain 2,6 % lukiolaisista. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että osuus päivittäisen liikkumissuosituksen saavuttavista vähenee iän myötä edelleen, kun raja-arvona pidetään lasten ja nuorten liikkumissuositusta.
Suurin osa lukiolaisista liikkui omatoimisesti. Reilu kolmasosa liikkui myös seurojen ja yritysten järjestämässä toiminnassa. Yleisimpiä liikuntamuotoja talvella olivat kävelylenkkeily, kuntosaliharjoittelu, juoksulenkkeily, jääpelit sekä laskettelu/ lumilautailu. Kesällä harrasteituista lajeista suosituimpia olivat juoksulenkkeily, kävelylenkkeily, pyöräily, kuntosaliharjoittelu sekä uinti. Opiskelumatkat kävellen tai pyöräillen kulkee opiskelijoista reilu kolmasosa.
Tutkimuksen kaikki tulokset on julkaistu Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-raportissa (julkaistu 27.5.2021).
Toisen asteen opiskelijat näkevät liikunnan myönteisessä valossa
Alle 18-vuotiaiden fyysisen aktiivisuuden suosituksen (väh. 60 min päivässä, seitsemänä päivänä viikossa) täyttää enää yhdeksän prosenttia lukiolaisista ja kuusi prosenttia ammattiin opiskelevista opiskelijoista. Kolme neljästä toiseen asteen opiskelijasta (75 %) haluaisi kuitenkin liikkua nykyistä enemmän. Iso osa opiskelijoista myös kokee, että liikunta tukee opiskelua.
Tulokset selvisivät osana Liikkuva opiskelu -ohjelmaa tehdyn Opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimuksen tuloksia. Lue tutkimuskirjoituksesta myös muun muassa opiskelijoiden mielipiteitä liikkumisen esteistä sekä keinoista, joita he pitävät mielekkäimpinä opiskelupäivän aikaisen liikkeen lisäämisessä. Kirjoitus on julkaistu 25.2.2021.
Tunteiden ja kokemusten vaikutus liikkumistottumuksiin
Liikkumista rajoittavia tunteita ovat viha, pelko ja häpeä. Nämä tunteet voivat liittyä tiettyihin liikuntalajeihin ja -ympäristöihin sekä muihin ihmisiin. Liikkumista estävät kokemukset kohdistuvat puolestaan kouluympäristöön, harrastuksiin, varusmiespalveluun sekä onnettomuuksiin. Nämä tulokset selvisivät osana laajaa Style-hanketta, jota yliopistotutkija Birgitta Sandberg oli esittelemässä UKK-instituutin Terveysliikuntapäivillä lokakuussa 2022. Lue lisää tutkimuskirjoituksesta, joka on julkaistu 23.11.2022.
Miten vuorovaikutuksella voi motivoida liikkumaan?
Kestävän pohjan liikkumisen muutokselle luo omaehtoinen eli kiinnostukseen ja arvostukseen perustuva motivaatio. Psykologisia perustarpeita tukeva vuorovaikutus luo otolliset olosuhteet motivoitumiselle. Elintapaohjauksen ammattilaisen näkökulmasta motivoivan vuorovaikutuksen taitoja voi oppia omaksumalla motivoivan vuorovaikutuksen tekniikoita.
Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen puhui kestävän liikuntamotivaation tukemisesta vuorovaikutuksessa UKK-instituutin Terveysliikuntapäivillä 13.10.2022. Lue lisää tutkimuskirjoituksesta, joka on julkaistu 7.2.2023.
Liikuntaharjoittelu vähentää masennus- ja ahdistusoireita – kaksi tuoretta katsausartikkelia
Liikuntaharjoittelu vähentää masennus- ja ahdistusoireita. Pienikin viikoittainen harjoittelu on vaikuttavaa. Reipas ja rasittava liikkuminen on vaikuttavampaa kuin kevyt harjoittelu. Lue lisää referoidusta tutkimusuutisesta, joka on julkaistu 9.3.2023.
Raportit
Kouluterveyskyselyt
Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021 (PDF)
Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019 (PDF)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja luotettavaa, maakunnallista ja paikallista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta.
Tuloskortit
Tuloskortti 2022 – lasten ja nuorten liikunta Suomessa (PDF)
Lasten ja nuorten liikunnan tuloskortti on tutkimuspohjainen yhteenveto, jossa esitellään kattavasti lasten ja nuorten liikunnan ja liikkumisen eri osa-alueiden tilannetta varhaiskasvatusiästä opiskeluikään. Myös lasten ja nuorten liikunnan edistämisen tilannetta Suomessa, kunnissa ja kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatusyksiköissä tarkastellaan kattavasti.
Videot
Liike vaikuttaa -videosarja käsittelee tutkittua tietoa liikkeen vaikutuksista nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja jaksamiseen.
Videoiden asiantuntijat
- Tommi Vasankari, johtaja, lääketieteen tohtori, UKK-instituutti
- Minna Huotilainen, aivotutkija, Helsingin yliopisto
- Anu Kangasniemi, PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LIKES