Hyvän istumaergonomian mahdollistamiseksi istuimen ja työskentelypöydän tulisi olla mittasuhteiltaan keskenään sopivia niin, että kirjoittaessakin hartiaseutu pysyy rentona, yläraajat ainakin osittain tukeutuvat työtasoa vasten, selän hyvä ryhti säilyy ja alaraajat tukeutuvat alustaan. Opiskelijan kannalta ergonomiseksi haasteeksi nousee se, että oppilaitoksen luentotilojen kalusteet ovat harvoin yksilöllisesti säädettävät, mikä olisi perusvaatimuksena hyvän ergonomian täyttymiselle. Tällöin tauot tulevat entistä tärkeämmiksi.
Seisten tapahtuvaan opiskeluun suunniteltuja kalusteita on vielä luentotiloissa varsin vähän tarjolla. Suositeltavaa olisi, että myös seisomapöytien korkeutta olisi mahdollista säätää opiskelijoiden mittasuhteiden mukaan. Seisomistyöpisteellä työskennellessä alaraajojen painon on hyvä olla tasaisesti molemmilla jaloilla ja vartalo on sijoittunut lähelle pöytää. Kyynärvarret asettuvat rennosti pöydän päälle ja hartiat pidetään rentoina. Pää on samalla linjalla selän kanssa.
Kotona opiskelun ergonomiaan on myös tärkeä satsata. Hyvä, lanneselkää tukeva työtuoli on opiskelijan perushankinta. Jos haluaa lukea tenttiin esim. sohvalla, on hyvä asettaa lanneselän taakse tyyny tukemaan selkä hyvään asentoon. Niskan ja pään tulisi olla samassa linjassa selän kanssa. Polvien päälle asetettu tyyny ja läppärituki korottavat katsottavaa kohdetta ja niskan kuormitus vähenee.
Kotona voi kokeilla opiskelua myös seisten. Seisomistyöpisteen saa kotiin rakennettua asettamalla laatikon työpöydän päälle. Erilaisia kohtuuhintaisia läppäritelineitä on myös kehitetty mahdollistamaan hyvä työskentelykorkeus. Joskus on myös paikallaan hankkia erillinen näppäimistö, mikäli työskentelee pelkästään läppärillä. Erillinen näppäimistö mahdollistaa riittävän etäisyyden näyttöön, mikä on vartalosta noin käsivarren mitta eteenpäin.
Lähde: Siekkinen, K. 2019. Opiskeluergonomia – sujuvampaa ja vaivattomampaa opiskelua. Teoksessa Kunttu, K. ym. Opiskeluterveys. Duodecim.