Äkilliset vammat
Äkilliset vammat syntyvät tapaturmaisesti, usein huonon kehonhallinnan seurauksena. Joskus vammojen aiheuttajana voi olla törmäys toiseen pelaajaan. Vammojen syntyyn vaikuttavat myös ympäristötekijät, kuten esimerkiksi liukkaus. Vammat ovat tyypillisesti nyrjähdyksiä, venähdyksiä, repeämiä ja murtumia.
Suurin osa vammoista on lieviä ja niistä toipuu pitämällä hetken taukoa treeneistä. Kuitenkin jopa 35 % tapaturmista vaatii lääkärin vastaanottoa ja 5 % sairaalahoitoa heti tai myöhemmin.
Liikuntavammat eivät synny sattuman seurauksena. Äkillisille vammoille altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi
- puutteellinen kehonhallinta, lihasvoima ja huono yleiskunto
- virheellinen suoritustekniikka
- huono lämmittely ennen liikuntaa
- väsymys.
Kilpailutilanteissa vammariski kasvaa, kun tunteet kuumenevat, adrenaliini kohoaa, suoritustekniikka heikkenee ja pelin tempo kovenee.
Rasitusvammat
Rasitusvamma syntyy pikkuhiljaa, kun kroppa ei kestä siihen kohdistuvaa toistuvaa kuormitusta. Kuormitus voi olla liian yksipuolista tai sitä on liian paljon. Myös virheellinen suoritustekniikka voi aiheuttaa rasitusvamman. Riittävä lepo, palautuminen ja monipuolinen harjoittelu ehkäisevät rasitusvammojen syntymistä. Tavallisesti vammakohta on kipeä ja turvonnut.
Rasitusvammoille altistavia tekijöitä ovat:
- liiallinen tai liian yksipuolinen harjoittelu
- liian nopea harjoittelun lisääminen
- virheellinen suoritustekniikka
- puutteellinen palautuminen (ei malteta levätä välillä)
- liian vähäinen syöminen ja juominen
- vääränlaiset varusteet (esim. liian pienet tai väärään käyttöön suunnitellut kengät).
Yleisimpiä rasitusvammoja ovat:
- penikkatauti (säärikipu)
- polven rasituskivut
- selkävaivat
- rasitusmurtumat
- tenniskyynärpää.
Ylirasitus
Peruskuntoilijakin voi joutua ylirasitustilaan, jos liikuntaa on liian paljon tai se on liian yksipuolista. Ylirasitustilassa kroppa on kokonaisuudessaan liian kovilla, mikä ilmenee suorituskyvyn laskuna. Rasitusvammoissa ylirasituksesta kärsii joku tietty kehon osa, mutta varsinaisessa ylirasitustilassa kärsii koko kroppa, usein myös pääkoppa. Kun treeni ei enää kulje ja uupumus painaa, on aika höllätä hetkeksi.
Muista
- Riittävä lepo ja terveellinen ruokavalio ovat yhtä tärkeitä kuin liikunta.
- Kaikki kehitys tapahtuu levossa. Pidä vähintään yksi lepopäivä viikossa.
- Rytmitä harjoittelua: treenaa kolme viikkoa kovaa ja yksi viikko kevyesti.
Ylirasitustilan paras hoito on ehkäistä se etukäteen. Älä treenaa kuntoosi nähden liian kovaa, pidä riittävästi lepopäiviä ja liiku monipuolisesti.
Muista myös, että elimistö ei pysty erottelemaan fyysistä ja psyykkistä kuormitusta, vaan kokonaiskuormituksen määrä koostuu harjoittelun lisäksi muista elämän osa-alueista, kuten opiskelusta, työstä ja ihmissuhteista. Ylikuormitustilanteen selvittäminen vaatii aina kokonaisvaltaista elämäntilanteen ja kokonaiskuormituksen kartoittamista.